SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA BULGARIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ SIJOITUSTEN EDISTÄMISESTÄ JA SUOJAAMISESTA Suomen tasavallan hallitus ja Bulgarian tasavallan hallitus, joita jäljempänä kutsutaan sopimuspuoliksi, haluten tehostaa taloudellista yhteistyötä molempien maiden yhteiseksi hyödyksi ja ylläpitää oikeudenmukaisia ja tasapuolisia edellytyksiä sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille toisen sopimuspuolen alueella, tiedostaen, että sellaisten sijoitusten edistäminen ja suojaaminen hyödyttää molempien maiden välisten taloudellisten suhteiden laajentamista ja kannustaa sijoitusaloitteita, ovat sopineet seuraavaa:

Määritelmät Tässä sopimuksessa: 1. Käsite "sijoitus" tarkoittaa kaikenlaista varallisuutta, jonka sopimuspuolen sijoittaja on sijoittanut toisen sopimuspuolen alueelle saman sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti, ja siihen kuuluu erityisesti mutta ei ainoastaan: a) kiinteä ja irtain omaisuus sekä muut omistusoikeudet kuten kiinnitykset, panttioikeudet. käyttöoikeudet ja pidätysoikeudet, b) osakkeet, velkakirjat ja muut osallistumismuodot yhtiössä, c) vaateet rahaan tai suoritukseen, jolla on taloudellista arvoa, d) oikeudet henkiseen ja teolliseen omaisuuteen, kuten patentit, tekijänoikeudet, tekniset valmistusmenetelmät, toiminimet, osaaminen ja goodwill. e) lain tai sopimuksen nojalla myönnetyt oikeudet, mukaanlukien toimiluvat etsiä, viljellä, louhia tai hyödyntää luonnonvaroja. Muutos siinä muodossa, jossa varallisuus on sijoitettu, ei muuta sen luonnetta sijoituksena. 2. Käsite "tuotto" tarkoittaa sijoituksen laillisesti tuottamia rahamääriä ja siihen kuuluvat erityisesti, mutta ei pelkistään, voitot, osingot ja korot. 3. Käsite "sijoittaja" tarkoittaa: a) luonnollista henkilöä, joka sopimuspuolen lakien mukaisesti on sen kansalainen, ja b) yhtiötä, yritystä, yhteenliittymää tai organisaatiota, joka on muodostettu tai perustettu sopimuspuolen lakien mukaisesti ja jonka toimipaikka on asianomaisen sopimuspuolen alueella. 4. Käsite "alue" tarkoittaa sopimuspuolen valtiollista aluetta, mukaanlukien sisäiset vesialueet ja aluemeret kuin myös meren, merenpohjan ja sen sisustan, joihin nähden sopimuspuolella on kansainvälisen oikeuden mukaan täysivaltaiset oikeudet tai lainkäyttövalta.

Sijoitusten edistäminen ja suojaaminen 1. Sopimuspuolet edistävät ja suojaavat alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksia ja sallivat sellaiset sijoitukset lakiensa ja määräystensä mukaisesti ja myöntävät niille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun ja suojan. 2. Jälleensijoitetut tuotot nauttivat samaa suojaa kuin alkuperäinen sijoitus. 3. Sopimuspuolet käsittelevät, lakiensa ja määräystensä puitteissa, vilpittömässä hengessä toisen sopimuspuolen sijoittajien ja sellaisten sijoittajien palkkaamien keskeisten henkilöiden, joiden on määrä osallistua sijoituksiin liittyvään toimintaan, sekä heidän perheenjäsentensä, jotka kuuluvat samaan talouteen, maahantuloa ja tilapäistä oleskelua alueellaan tarkoittavat anomukset.

Sijoitusten kohtelu 1. Sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille myönnetään toisen sopimuspuolen alueella kohtelu, joka on vähintään yhtä suosiollinen kuin se kohtelu, joka myönnetään jonkin kolmannen maan sijoittajan sijoituksille. 2. Sopimuspuolten sijoittajille myönnetään toisen sopimusmaan alueella niiden sijoitusten laajentamisen, johtamisen, toiminnan, käytön, hyödyntämisen ja luovutuksen suhteen kohtelu, joka vähintään yhtä suosiollinen kuin se kohtelu, joka myönnetään jonkin kolmannen maan sijoittajalle, 3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määräykset eivät tarkoita sitä, että sopimuspuoli olisi velvoitettu myöntämään toisen sopimuspuolen sijoittajille nykyisiä tai tulevia etuja tai etuoikeuksia, joita edellinen sopimuspuoli myöntää johtuen a) olemassa olevasta tai tulevasta tulliliitosta, vapaakauppa-alueesta, talousyhteisöstä, monenvälisestä sijoituksia koskevasta sopimuksesta tai vastaavasta kansainvälisestä instituutiosta, tai b) monen- tai kahdenvälisestä kokonaan tai osittain verotukseen liittyvästä sopimuksesta tai jäij estetystä, joka perustuu vastavuoroisuuteen. 4. Jos sopimuspuolen lainsäädännön määräykset tai kansainvälisen oikeuden velvoitteet, jotka ovat olemassa tai jotka sopimuspuolten välille myöhemmin luodaan, tämän sopimuksen lisäksi sisältävät määräyksiä, joko yleisiä tai erityisiä, jotka takaavat toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille kohtelun, joka on tämän sopimuksen ehtoja suotuisampi, sellaiset säännöt, niiltä osin kuin ne ovat suotuisammat, syrjäyttävät tämän sopimuksen määräykset.

Menetysten korvaaminen Sopimuspuolen sijoittajille, joiden sijoitukset kärsivät menetyksiä toisen sopimuspuolen alueella johtuen sodasta, muusta aseellisesta selkkauksesta, kansallisesta hätätilasta tai muusta vastaavasta tilanteesta, myönnetään kohtelu, joka on vähintään yhtä suosiollinen kuin jonkin kolmannen maan sijoittajille myönnettävä kohtelu.

Pakkolunastus 1. Sopimuspuolen sijoittajien sijoituksia toisen sopimuspuolen alueella ei saa pakkolunastaa, kansallistaa tai niihin kohdistaa toimenpiteitä, joilla on vastaava vaikutus, paitsi jos niihin ryhdytään yleisen edun vuoksi, syrjimättömyyden pohjalta, laillisia muotoja noudattaen sekä välittömiä, asianmukaisia ja tehokkaita korvauksia vastaan. 2. Tällaisen korvauksen tulee vastata pakkolunastetun sijoituksen oikeudenmukaista markkina-arvoa välittömästi ennen pakkolunastusta tai ennen kuin odotettavissa oleva pakkolunastus tuli yleiseen tietoisuuteen, sen mukaan kumpi on aikaisempi, se tulee suorittaa ilman viivytystäpä siihen tulee sisältyä LIBORin mukaan laskettu korko pakkolnnastuspäivästä maksupäivään sekä sen tulee olla muutettavissa rahaksi ja vapaasti siirrettävissä vaihdettavassa valuutassa.

Maksujen siirto 1. Sopimuspuolet takaavat toisen sopimuspuolen sijoittajille vapaat maksujen siirrot alueelleen ja alueeltaan: a) alkuperäinen pääoma ja lisäpääoma sijoituksen ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi, b) tuotot, c) sijoituksen kokonaan tai osittain lopettamisesta tai myymisestä syntyneet saatavat, d) sijoituksen toiminnasta aiheutuneiden kustannusten maksamiseen tarvittavat rahamäärät kuten velkojen maksu, patenttimaksut, lisenssimaksut tai muut kustannukset, e) tämän sopimuksen 4 ja 5 artiklojen mukaan maksettavat korvaukset, ja f) riidan ratkaisusta johtuvat maksut 8 artiklan mukaan. Tämän kappaleen määräyksiä ei saa käsittää niin, että ne sallisivat verojen kiertämisen. 2. Sopimuspuolet takaavat edelleen sen, että edellisessä kohdassa tarkoitetut siirrot suoritetaan viipymättä, vapaasti vaihdettavassa valuutassa siirtopäivänä vallitsevaan välittömien suoritusten markkinakurssiin.

Sijaantulo Jos sopimuspuoli tai sen valtuuttama elin suorittaa sijoittajalleen maksun takauksen perusteella, jonka se on myöntänyt toisen sopimuspuolen alueella olevan sijoituksen osalta, jälkimmäinen sopimuspuoli tunnustaa, ilman että siitä olisi haittaa edellisen sopimuspuolen oikeuksille tämän sopimuksen 9 artiklan nojalla, sijoituksesta johtuvien oikeuksien tai etuuksien siirtymisen edelliselle sopimuspuolelle tai sen valtuuttamalle elimelle. Sanottu sopimuspuoli tai sen valtuuttama elin on oikeutettu käyttämään sellaisia oikeuksia tai valtuuksia samassa laa-juudessa kuin alkuperäinen sijoittaja, edellyttäen, että velvoitteet, jotka oikeuksiin ja valtuuksiin kohdistuvat, on asianmukaisesti täytetty.

Sijoituksia koskevat riidat 1. Toisen sopimuspuolen sijoittajan ja sopimuspuolen väliset jälkimmäisen sopimuspuolen alueella olevaa edellisen sopimuspuolen sijoittajan sijoitusta koskevat riidat tulisi ratkaista sovinnollisesti. 2. Mikäli sellaista riitaa ei saada ratkaistua kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin jompikumpi riidan osapuoli vaati sovinnollista ratkaisua, asianomainen sijoittaja voi alistaa riidan ratkaistavaksi toimivaltaiselle tuomioistuimelle sen sopimusvaltion alueella, jossa sijoitus on tehty tai vaihtoehtoisesti sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainväliselle ratkaisukeskukselle (ICSID), joka on perustettu valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta Washingtonissa 18 maaliskuuta 1965 tehdyllä yleissopimuksella, siinä tapauksessa, että molemmat sopimuspuolet ovat sanotun yleissopimuksen osapuolia, tai välimiesmenettelyyn tilapäiselle välimiesoikeudelle, joka asetetaan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitean (UNCIT- RAL) välimiesmenettelysääutöjen mukaisesti. 3. Tämän artiklan tarkoittamassa mielessä sijoitusriita määritellään riidaksi, joka koskee a) sopimuspuolen ja toisen sopimuspuolen sijoittajan välisen sijoitusta koskevan sopimuksen tulkintaa tai soveltamista, b) tämän sopimuksen jonkin sijoituksen osalta takaaman tai tuottaman oikeuden väitettyä loukkaamista tai c) sopimuspuolen ulkomaisia sijoituksia käsittelevän viranomaisen sijoittajalle antaman sijoitusluvan tulkintaa tai soveltamista, edellyttäen, ett! sijoitusluvan epääminen ei sellaisenaan muodosta sijoitus- riitaa paitsi milloin luvan epääminen käsittää tämän sopimuksen takaamien tai luomien oikeuksien väitetyn loukkaamisen. 4. Ratkaisu on lopullinen ja riidan molempia osapuolia sitova ja se pannaan täytäntöön asianomaisen sopimuspuolen kansallisen lain mukaisesti. 5. Riidan osapuolena oleva sopimuspuoli ei välitys- tai sovittelumenettelyn eikä ratkaisun t ay t äntöön p an on missään vaiheessa saa esittää vastaväitettä, että toisen sopimuspuolen sijoittaja on saanut vahingosta kokonaan tai osittain korvausta vakuutussopimuksen nojalla, tai 7 artiklassa tarkoitetun si- jaantulon tapauksessa vastaväitettä, että sijoittaja ei enää ole oikeutettu ajamaan alkuperäisiä oikeuksiaan ja vaatimuksiaan.

Sopimuspuolten väliset riidat 1. Sopimuspuolten väliset riidat tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta tulisi, mikäli mahdollista, ratkaista sovinnollisesti. 2. Mikäli riitaa ei tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti saada ratkaistua kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin jompikumpi sopimuspuoli vaati neuvotteluja, riita on jommankumman sopimuspuolen vaatimuksesta alistettava välimiesoikeudelle. 3. Välimiesoikeus muodostetaan kutakin tapausta varten seuraavasti: Välimiesoikeus asetetaan tapaus tapaukselta siten, että kumpikin sopimuspuoli nimittää yhden jäsenen. Nämä kaksi jäsentä sopivat sen jälkeen kolmannen valtion kansalaisesta, jonka sopimuspuolet nimittävät heidän puheenjohtajakseen. Jäsenet nimitetään kahden kuukauden kuluessa ja puheenjohtaja neljän kuukauden kuluessa tämän artiklan 2 kohdan tarkoittaman kirjallisen vaatimuksen päivämäärästä. 4. Jos tarpeellisia nimityksiä ei ole suoritettu tämän artiklan 3 kohdassa määrättyjen aikojen kuluessa, kumpikin sopimuspuoli voi, muun asiaan vaikuttavan sopimuksen puuttuessa, pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen presidenttiä suorittamaan tarvittavat nimitykset. Jos presidentti on jommankumman sopimuspuolen kansalainen tai hän muuten on estynyt suorittamasta tätä tehtävää, pyydetään varapresidenttiä tekemään tarvittavat nimitykset. Jos varapresidentti on jommankumman sopimuspuolen kansalainen tai jos hänkin on estynyt suorittamasta sanottua tehtävää, pyydetään Kansainvälisen tuomioistuimen virkaiältään vanhinta jäsentä, joka ei ole kummankaan sopimuspuolen kansalainen, tekemään tarvittavat nimitykset. 5. Välimiesoikeuden puheenjohtajan ja jäsenten tulee olla kansalaisia sellaisissa valtioissa, joiden kanssa molemmilla sopimuspuolilla on diplomaattiset suhteet. 6. Välimiesoikeus tekee päätöksensä tämän sopimuspuolten kesken solmitun sopimuksen määräysten sekä kansainvälisen oikeuden yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden ja sääntöjen pohjalta. Välimiesoikeus tekee päätöksensä äänten enemmistöllä. Päätökset ja tuomiot ovat lopullisia ja sopimuspuolia sitovia. Välimiesoikeus päättää omista menettelytavoistaan. 7. Kumpikin sopimuspuoli vastaa nimittämänsä jäsenen kustannuksista sekä edustautumisestaan välimiesmenettelyssä. Puheenjohtajan kustannuksista ynnä kaikista muista kustannuksista vastaavat sopimuspuolet yhtä suurin osuuksin.

Konsultaatiot Sopimuspuolet voivat ehdottaa toisilleen konsultaatioihin ryhtymistä kysymyksistä, jotka liittyvät tähän sopimukseen. Sellaisten konsultaatioiden paikasta ja ajasta sovitaan diplomaattiteitse.

Sopimuksen soveltaminen 1. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin sekä ennen tämän sopimuksen voimaantuloa että sen jälkeen tehtyihin sijoituksiin, mutta ei sijoitusta koskeviin riitoihin, jotka ovat syntyneet, tai vaateisiin, jotka on selvitetty ennen sopimuksen voimaantuloa. 2. Tämä sopimus korvaa Suomen tasavallan hallituksen ja Bulgarian kansantasavallan hallituksen välillä helmikuun 16 päivänä 1984 tehdyn investointien keskinäistä edistämistä ja suojelua koskevan sopimuksen.

Loppumääräykset 1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jolloin sopimuspuolten hallitukset ovat toisilleen ilmoittaneet» että niiden perustuslailliset edellytykset tämän sopimuksen voimaantulolle on täytetty. 2. Tämä sopimus on voimassa viisitoista vuotta. Sen jälkeen sen voimassaolo jatkuu automaattisesti viisi vuottaa kenrallaan kunnes jompikumpi sopimuspuoli kirjallisesti vähintään kaksitoista kuukautta ennen sellaisen voimassaolokauden päättymistä ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus. 3. Niiden sijoitusten osalta, jotka on tehty ennen sitä päivää, jolloin tämän sopimuksen irtisanomisilmoitus tuli voimaan, 1—11 artiklojen määräykset ovat voimassa vielä viisitoista vuotta 2 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen päivämäärästä lukien.

Tehty Plovdivissa 3 päivänä lokakuuta 1997 kahtena englanninkielisenä alkuperäiskappaleena. Suomen tasavallan hallituksen puolesta Matti Vuoria Bulgarian tasavallan hallituksen puolesta Valentin Vassilev